29. maratonini: Masku maraton 15.5.2011

Päivä oli pilvinen, lämpötila kymmenen asteen tienoilla ja kaakkoistuuli noin 5 m/s. Siis lähes ihanteellinen sää maratonin juoksemiseen.
Huolimatta huhtikuun pitkällisestä flunssasta, olin asettanut tavoitteekseni ajan 4:48:00 eli 6:45 kilometriajan.
Lähtöviivalla ei ollut kuin viitisenkymmentä maratonaaria. Ilmeisesti tämän juoksun siirto kuukautta myöhemmäksi ei ollut hyvä ratkaisu osanottajamäärää ajatellen. Nyt ovat sellaiset juoksut kuin Yyteri ja Tukholma hieman liian lähellä. Niinpä kilometrin juoksun jälkeen sain hölkätä aivan omassa rauhassani.
Juoksin tasaista vauhtia, ylämäet hiljemmin ja alamaat reippaammin.
Ensimmäinen kierros meni tavoitevauhtia eli 1:12. Toisella kierroksella alkupuolella Klasilan Janne ohitti minut kierroksella. Oli selvässä johdossa ja kertoi olevansa tavoiteaikataulussa eli 2:40 loppuajassa.
Toinen kierros oli täsmälleen samanaikainen kuin ensimmäinenkin. Kolmannella kierroksella Sain Saukkosen Kalevin kiinni. Hän oli lähtenyt tapansa mukaan tuntia ennen muita liikenteeseen. Juttelin hänen kanssaan muutaman tovin. Miehellä oli menossa 22. maraton tänä vuonna ja kaiken kaikkiaan mies on juossut 1434 maratonia. Kalevi on pari vuotta minua vanhempi, mutta hänkin kertoi aloittaneensa maratonien juoksemisen vasta 30-vuotiaana.
MS-Keskuksen jälkeisessä pitkässä mäessä alkoi askel jo painaa ja kolmanteen kierrokseen menikin jo pari minuuttia enemmän kuin ensimmäisiin.
Viimeistä kierrosta oli taivallettu kilometrin verran, kun vatsa ilmoitti, että paineet kasvavat kuin japanin atomivoimaloissa. Asia oli onneksi helposti hoidettavissa, minulla oli paperia mukana ja yksi maskulainen pusikko sai annoksen vahvaa lannoitetta.
Vielä pari kilometriä meni juosten, vaikkakin vauhti alkoi pelottavasti hidastua.
Kolmenkymmenen kolmen kilometrin kohdalla voimat ja energiat loppuivat tyystin. Syke putosi alle 130:n eikä sitä sieltä ylös saanut millään ilveellä. Tai olisi kait saanut, mutta kun ei jaksanut juosta kuin sata metriä kerrallaan. Kilometriajat lähestyivät kymmentä minuuttia.
Siinä vaiheessa tein päätöksen, että tämä oli ehdottomasti ja satavarmasti minun elämäni viimeinen maraton. Näillä maratonin viimeisillä kilometreillä tehdyillä lupauksilla on kyllä ollut taipumus muuttua seuraavana päivänä. Mutta minähän olen kunnon luterilainen, enkä pyörrä päätöstäni. Enhän pyörrä…
Maaliin saavuin jälleen kerran. Ja mikä tärkeintä maratonin maaliin, enkä sille lopulliselle pääteasemalle. Maalissa oli Jaana, joka on kait tottunut siihen, että vanha dieselini putputtaa tasaista vauhtia hamaan maailman tappiin. Hän kertoi alkaneensa epäillä mitä on tapahtunut, kun viimeinen kiekka kesti parikymmentä minuuttia kauemmin kuin aikaisemmat!
Tässä pitää tehdä analyysi, mistä moinen sippaaminen johtuu. Huanost harjoteelu, sanoi Paavo Nurmi kilpakumppaneistaan, kun sammahtivat olympiakisojen maratonilla. Se on varmasti tärkein syy. Ehkä myös perjantainen Ruotsin risteily, runsas nesteen nauttiminen siellä ja huonosti nukuttu yö vaikuttivat asiaan.

Tulokset:
M60

1. 38 Markku Koskinen     Turku             3.36.49,4
2. 36 Seppo Heikura         VantaaMara    3.56.59,4
3. 35 Risto Vainio              MaskunKata   4.02.03,6
4. 33 Hans Mannste?n         Häjyt              4.08.22,8
5. 37 Aki Lilius                  Lempäälä        4.15.42,0
6. 34 Tapio Tuomela         Turku              4.18.26,3
7. 47 Ilkka Lainema          FMR               5.09.43,2


Takaisin ylös