29. maratonini: Masku maraton 15.5.2011
Päivä oli
pilvinen, lämpötila kymmenen asteen tienoilla ja kaakkoistuuli noin 5 m/s. Siis
lähes ihanteellinen sää maratonin juoksemiseen.
Huolimatta huhtikuun pitkällisestä flunssasta, olin asettanut tavoitteekseni
ajan 4:48:00 eli 6:45 kilometriajan.
Lähtöviivalla ei ollut kuin viitisenkymmentä maratonaaria. Ilmeisesti tämän
juoksun siirto kuukautta myöhemmäksi ei ollut hyvä ratkaisu osanottajamäärää
ajatellen. Nyt ovat sellaiset juoksut kuin Yyteri ja Tukholma hieman liian
lähellä. Niinpä kilometrin juoksun jälkeen sain hölkätä aivan omassa rauhassani.
Juoksin tasaista vauhtia, ylämäet hiljemmin ja alamaat reippaammin.
Ensimmäinen kierros meni tavoitevauhtia eli 1:12. Toisella kierroksella
alkupuolella Klasilan Janne ohitti minut kierroksella. Oli selvässä johdossa ja
kertoi olevansa tavoiteaikataulussa eli 2:40 loppuajassa.
Toinen kierros oli täsmälleen samanaikainen kuin ensimmäinenkin. Kolmannella
kierroksella Sain Saukkosen Kalevin kiinni. Hän oli lähtenyt tapansa mukaan
tuntia ennen muita liikenteeseen. Juttelin hänen kanssaan muutaman tovin.
Miehellä oli menossa 22. maraton tänä vuonna ja kaiken kaikkiaan mies on juossut
1434 maratonia. Kalevi on pari vuotta minua vanhempi, mutta hänkin kertoi
aloittaneensa maratonien juoksemisen vasta 30-vuotiaana.
MS-Keskuksen jälkeisessä pitkässä mäessä alkoi askel jo painaa ja kolmanteen
kierrokseen menikin jo pari minuuttia enemmän kuin ensimmäisiin.
Viimeistä kierrosta oli taivallettu kilometrin verran, kun vatsa ilmoitti, että
paineet kasvavat kuin japanin atomivoimaloissa. Asia oli onneksi helposti
hoidettavissa, minulla oli paperia mukana ja yksi maskulainen pusikko sai
annoksen vahvaa lannoitetta.
Vielä pari kilometriä meni juosten, vaikkakin vauhti alkoi pelottavasti
hidastua.
Kolmenkymmenen kolmen kilometrin kohdalla voimat ja energiat loppuivat tyystin.
Syke putosi alle 130:n eikä sitä sieltä ylös saanut millään ilveellä. Tai olisi
kait saanut, mutta kun ei jaksanut juosta kuin sata metriä kerrallaan.
Kilometriajat lähestyivät kymmentä minuuttia.
Siinä vaiheessa tein päätöksen, että tämä oli ehdottomasti ja satavarmasti minun
elämäni viimeinen maraton. Näillä maratonin viimeisillä kilometreillä tehdyillä
lupauksilla on kyllä ollut taipumus muuttua seuraavana päivänä. Mutta minähän
olen kunnon luterilainen, enkä pyörrä päätöstäni. Enhän pyörrä…
Maaliin saavuin jälleen kerran. Ja mikä tärkeintä maratonin maaliin, enkä sille
lopulliselle pääteasemalle. Maalissa oli Jaana, joka on kait tottunut siihen,
että vanha dieselini putputtaa tasaista vauhtia hamaan maailman tappiin. Hän
kertoi alkaneensa epäillä mitä on tapahtunut, kun viimeinen kiekka kesti
parikymmentä minuuttia kauemmin kuin aikaisemmat!
Tässä pitää tehdä analyysi, mistä moinen sippaaminen johtuu. Huanost harjoteelu,
sanoi Paavo Nurmi kilpakumppaneistaan, kun sammahtivat olympiakisojen
maratonilla. Se on varmasti tärkein syy. Ehkä myös perjantainen Ruotsin
risteily, runsas nesteen nauttiminen siellä ja huonosti nukuttu yö vaikuttivat
asiaan.
Tulokset:
M60
1. 38 Markku Koskinen Turku
3.36.49,4
2. 36 Seppo Heikura VantaaMara
3.56.59,4
3. 35 Risto Vainio
MaskunKata 4.02.03,6
4. 33 Hans Mannste?n Häjyt
4.08.22,8
5. 37 Aki Lilius
Lempäälä 4.15.42,0
6. 34 Tapio Tuomela Turku
4.18.26,3
7. 47 Ilkka Lainema FMR
5.09.43,2